Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun kuuluu myös yrityksille, etenkin jos ne haluavat profiloitua alansa ajatusjohtajiksi tai vastuullisiksi toimijoiksi. Yhteiskunnallinen viestintä ei ole vain julkisen sektorin, poliitikkojen tai järjestöjen etuoikeus. Yritysten yhteiskunnallisella viestinnällä on kuitenkin liian usein lobbauksen kaiku, ja sitä tehdään suljettujen ovien sisällä.
Yrityksen on entistä enemmän otettava kantaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu.
Väitän, että yhteiskunnallinen viestintä on nykyaikainen tapa viestiä. Yrityksen on entistä enemmän otettava kantaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu ja miten se aikoo osaltaan olla vaikuttamassa siihen, millaisessa maailmassa me elämme.
Miksi näin on tehtävä? Siksi, koska siitä tulee olennainen valintaperuste, kun ihmiset valitsevat tuotteita, palveluita ja työnantajaa. Ja myös siksi, että se on myös vaikuttava tapa tehdä viestintää: yritys tai sen tuote tai palvelu on harvoin kiinnostavampi ja tärkeämpi kuin ympäröivä yhteiskuntamme.
Vastuu on tekoja ja tapa olla
Sen hokeminen, että olemme vastuullisia ei auta yrityksiä erottumaan. Tarvitaan pontevampaa vastuunkantoa, mikä tarkoittaa sitä, että yrityksen on oltava jotain mieltä yhteiskunnallisista epäkohdista, ja ennen kaikkea tietenkin aidosti tehtävä asioita niiden korjaamiseksi.
Yritysten on vastuullisuuden hengessä kerrottava, miten ne tekevät maailman paremmaksi. Teot voivat olla jopa pieniä tekoja hiilidioksidipäästöjen tai eriarvoisuuden vähentämiseksi. Itse yritys on olemassa sen vuoksi, että se tekee maailman paremmaksi: Spinnova, Luoto Company, Vöner ovat esimerkkejä yrityksistä, joissa koko yrityksen strategia perustuu vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen kannanottoon.
Älä pelkää mielensäpahoittajia
Kantaa ottavassa viestinnässä nostetaan usein esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, mutta myös keinoja niiden ratkaisemiseksi. Epäkohdista puhuminen on kuitenkin suomalaisille yrityksille vaikeaa. Sehän tarkoittaa sitä, että jossain on vikaa. Ja jos jossain on vikaa, niin joku tai jotkut ovat siihen vikaan syyllisiä. Ja jos yritys on sitä mieltä, niin joku tai jotkut pahoittavat mielensä.
Ja mielen pahoittaminen on pahinta, mitä yritys voi tehdä – tässä mielensäpahoittajien maassa.
Kaikkia ei voi kuitenkaan miellyttää. Jos pyrkii miellyttämään kaikkia, ei miellytä ketään tai sitten on niin kädenlämpöinen ja yhdentekevä yritys, ettei ketään jaksa edes kiinnostaa.
Yritysten on tunnettava omat arvonsa, viestittävä niistä ja silloin oikeat ihmiset kyllä löytävät yrityksen luo, rakastuvat siihen ja puhuvat sen puolesta.
Kun yrityksellä on arvopohja, joka ei ole pelkästään huoneentaulu, ei mielipiteitä, näkemyksiä ja keskustelua tarvitse pelätä. Yritysten on tunnettava omat arvonsa, viestittävä niistä ja silloin oikeat ihmiset kyllä löytävät yrityksen luo, rakastuvat siihen ja puhuvat sen puolesta. Mikä voisi olla parempaa viestintää kuin se, että asiakkaat puhuvat sinusta hyvää?
Ajatusjohtajan viesti resonoi yhteiskunnallisesti
Yhteiskunnallinen viestintä kietoutuu myös ajatusjohtajuuteen. Ajatusjohtaja puhuu mahdollisimman yhteiskunnallisesti resonoivan teeman kautta – hän pyrkii parantamaan toimialaa ja kenties maailmaa laajemminkin, hänellä on mielipiteitä ja näkemyksiä.
Yritys ei voi nousta alansa ajatusjohtajaksi puhumalla vain itsestään, tuotteistaan ja palveluistaan.
Rakennuslehdessä oli vähän aikaa sitten artikkeli, jossa paneeli valitsi alan kiinnostavimmat yritykset ja johtajat. A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen totesi mielestäni ilahduttavasti, että he pyrkivät kehittämään koko alaa ja hänellä on oikeus olla asioista mieltä myös julkisesti. Keinänen kiteytti siis haastattelussa kaksi asiaa, joista tunnistaa ajatusjohtajan: ajatusjohtaja ei puhu vain oman yrityksensä asioista, vaan asioiden merkityksestä laajemmin ja ajatusjohtajalla on mielipiteitä.
Yritys ei voi nousta alansa ajatusjohtajaksi puhumalla vain itsestään, tuotteistaan ja palveluistaan. Tarvitaan yhteiskunnallisesti kantaaottavaa viestintää, joka on myös uusi tapa tehdä vaikuttavaa viestintää – olipa kyseessä sitten IT-firma, rakennusalan toimija tai elintarvikeyritys.
Author
Susanna Isohanni
Johtava viestintäkonsultti, partneri, Viestintätoimisto Drum