Täysi salillinen ihmisiä istuu hiirenhiljaa ja kuuntelee. Naapuripöydässä pyyhitään poskipunan päälle valahtanutta kyyneltä servetillä. Pian salissa nauretaan ääneen, hypähdellään ilosta ja aplodeerataan seisten kämmenet hellinä.
Finnish Comms Awards on suurien tunteiden kilpailu. Tänäkin vuonna kilpailuun odotetaan töitä, jotka yllättävät, herättelevät, naurattavat, saavat silmäkulmat kostumaan ja vetävät totisiksi.
Kilpailun parasta tunneantia ovat kuitenkin ylpeys ja kateus. Ylpeys asiakkaalle tehdystä työstä, joka on ollut kaikilla mittareilla onnistunut ja jota saadaan juhlia yhdessä, tuli voittoa tai ei. Kateus, jota kokee toisen toimiston superhienosta, vaikuttavasta ja ykkössijan vieneestä työstä. Sellaisesta, jota olisi halunnut itse olla tekemässä.
Finnish Comms Awardseissa ylpeys ja kateus eivät ole negatiivisia tunteita: ne antavat kollektiivisen oppimiskokemuksen niin kilpailutöitä kasaaville, tuomareille kuin tuloksia jännittävälle gaalayleisöllekin. Ne ovat kilpailun parasta antia.
Vuonna 2026 pääkategoriat erotetaan vahvemmin toisistaan
Viime vuonna Finnish Comms Awardseissa tehtiin ennätyksiä kun peräti 30 toimistoa ilmoitti kilpailuun 173 työtä. Niistä short-listalle pääsi 88 työtä, jotka olivat vieläpä poikkeuksellisen tasokkaita. Yksi syy ennätyksiin oli uudistuneet kategoriat, jotka avasivat viestinnän laajaa keinovalikkoa paremmin kuin koskaan.
Tänä vuonna suuria muutoksia ei ole luvassa paitsi pääkategorioiden erottamiseksi vahvemmin toisistaan. Tärkein muutos on se, että samaa työtä ei voi laittaa ehdolle molempiin pääkategorioihin. Tällä tavoitellaan sitä, että pääkategoria ykkösessä pääsisivät esille pitkäjänteiset strategiset viestintätyöt, joissa valmennetaan, koulutetaan ja valmistaudutaan vaikkapa kriisi- tai muutosviestintään. Koska tulokset odottavat usein vasta vuosien päässä, arvioissa painotetaan asiakaskokemusta ja toimiston kyvykkyyttä asiakkaan strategiseen konsultointiin.
Pääkategoria kakkosessa taas halutaan nostaa esiin töitä, joilla on tehty tuloksia ja mitattavaa vaikuttavuutta. Kakkoskategorian töissä ovat kaikki viestinnän keinot käytössä mediaviestinnästä sosiaaliseen mediaan, PR-aktivointeihin, sisältömarkkinointiin ja vaikuttajamarkkinointiin. Mukaan mahtuu niin pitkäjänteistä tekemistä kuin yksittäisiä erinomaisia kampanjoita, lanseerauksia ja lähtöjä, yhteiskunnallisia töitä ja puhtaasti kaupallisia töitä. Isoista pieniin.
Tavoitteena yli 200 kilpailutyötä
Finnish Comms Awardsin tuomaristo koostuu viime vuosien tapaan kymmenistä asiantuntijoista, jotka työskentelevät alalla joko toimistoissa tai asiakasyrityksissä. Mukana on kilpailukonkareita ja niitä, jotka tuomaroivat ensimmäistä kertaa.
Vaikka tuomaristollakin on tunteet, toisin kuin gaalassa, ne eivät ole lähtökohtana kilpailutöiden arvioinnissa. Työn pitää vaikuttaa, se on selvä. Siitä pitää olla myös todisteet itse kilpailutyössä. Jokainen kilpailutyö päätyy useamman tuomarin arvioitavaksi ja matalimmat ja korkeimmat pisteet suodatetaan pois, jotta linja selviää.
Olen itse ollut mukana tuomaroimassa useampana vuonna ja tiedän, että hyvät työt erottuvat nopeasti. Sen sijaan se kumpi kahdesta erinomaisesta työstä on hitusen parempi, vaatii usein tuomariston keskustelua. Erilaisia töitä kun ei voi arvioida esimerkiksi vain tuloksia vertaamalla. Silloin tuomaristo yrittää yleensä päästä jäljille siitä mikä työstä tekee onnistuneen. Mikä on toimiston The Ratkaisu, joka on taannut menestyksen.
Tämä on virallinen lähtölaukaus vuoden 2026 Finnish Comms Awardsiin! Jos et jo ilmoittanut toimistosi työtä kilpailuun, niin nyt on aika. Viime vuoden ennätys on niin lähellä 200 ilmoitettua työtä, että eihän se voi olla mahdoton tavoite tälle vuodelle?
Santtu Parkkonen
Finnish Comms Awards päätuomari 2026
Mellakka-yhtiöiden (Mellakka Helsinki, Mellakka Events ja Kollab) hallituksen puheenjohtaja